Vanhankaupunginlahti Helsingin edustalla on monen vetouistelijan suosima kuhan pyyntipaikka. Itsekin olen muutaman kesän siellä käynyt aina kun kaverin veneen kyytiin olen paikan saanut.
Kovasta yrittämisestä huolimatta kuha oli itseltänyt aikaisemmin jäänyt saamatta. Syksyisenä sunnuntai-iltana lähdin hakemaan tähän asiaan muutosta. Ensin kuitenkin venekuntamme kävi Suomenlinnan edustalla kokeilemassa josko meritaimen olisi ruokailuaikeissa mutta turhaan. Muutaman tunnin heittämisen jälkeen siirrymme vanhankaupunginlahdelle ja otin salaisen aseeni esiin: käsin väistetyn tummavärisen vaapun.
Tunnin hiljaiselon jälkeen jarruräikkä saikin viimein töitä ja sen verran kelatessa lauloikin että piti matkalla kiristää pariin otteeseen. Ja sieltä se kuha sitten viimeinkin tuli.
Noin kiloinen petokala oli purrut vaappuun tiukasta ja oli ihan työ saada saalis pois kuhan suusta. Hyvät kuhafileet kalasta tuli ja ruodosta keittelin vielä kalaliemet jatkokäyttöä varten.
Pojan kanssa kalaa käsitellessä tuli tarkkaan tutkittua kaikki sisukset moneen kertaan ja päätäkin ihmeteltiin useampaankin otteeseen. Mutta pojan kanssa tehtyistä kalareissuista voisin kertoa joskus tässä myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti