Lupasin kirjoitella kalastamisesta lapsiperheen näkökulmasta. 4 vuotiaan kanssa kalaretkien tekeminen on oma taiteenlajinsa jossa kannattaa unohtaa keskittyminen puhtaasti kalastamiseen vaan kyse on enemmänkin laatuajan viettämisestä ja samalla kalastamisen opettamisesta nuoremmalla sukupuovelle. Jokatapauksessa retket ovat olleen antoisia ja mielelläni lähden pojan kanssa kalaan.
Viime kesän kohokohdat sijoittuivat Rovaniemen Sonkajoelle ja Ylläksen Luosun Pitkäjärvelle. Kummastakin on kerrottu jo matkakertomuksen yhteydessä mutta tässä kirjoituksessa voisin keskittyä vähän tarkemmin näihin kahteen paikkaan jossa tuli kalastettua erityisesti pojan kanssa.
Sonkajoelle leiriydyimme pojan kanssa kahdestaan heinäkuun loppupuolen kesäisenä iltapäivänä. Paikka oli monessa suhteessa ihanteellinen kalastuspaikka koska leirintähintaan sisältyi veneen käyttöoikeus sekä kalastusluvat.
Veneen kanssa kalastus todettiin pienellä järvellä, joka oikeastaan oli vain järvimäinen kohta Sonkajoessa, vaivanloiseksi veden mataluuden ja vesikasvillisuuden takia. Rannalta alkoi irtomanaan ihan mukavasti ahventa ja haukea ihan laiturilta heittäen. Perhoon kävivät pienemmät särkikalat joka sinäänsä oli hauskaa kalastelua ja vastaiskun opettelemista. Pojalle tuli hankittua matkanvarrelta Oulusta pieni n. 1m vavalla oleva umpikela joka osoittautui hyvin toimivaksi kalastusvälineeksi. Kun mukana tuli vielä pieni pakki ja muutama viehe, ei kalamiehen vaiston heräämistä 4 vuotiaassa voinut enää estää mikään.
Sonkajoella se sitten tapahtui: olimme iltakalassa kun pojalta pääsee hieman säikähtänyt huuto. Siiman päässä oli jotain muutakin kuin vain pieni lippa, siellä oli ei paljoa lippaa isompi ahven mutta kala nyt kuitenkin. Ensimmäinen itse pyytämä kala pojalle. Pikkuahven päästettiin vielä takaisin kasvamaan, lupasin että tulemme uudestaan pyytämään sitä kunhän se on kasvanut ensin muutaman vuoden. Mutta luulempa että ensimmäinen pyydystetty kala jää taatusti mieleen loppuiäksi. Niin se ainakin minulla on jäänyt kun joskus samanikäisenä mato-ongella sain keuruuselästä särkiä ja ahvenia.
Toinen viimekesän merkittävä perhekalastuspaikka oli Pitkäjärvi Luosussa, Ylläksen maisemissa. Entinen metsähallituksen paikka jossa on runsaasti, jo parhaat päivänsä nähneitä, heittolaitureita sekä hieno laavu.
Heti järven pohjoispäässä on myös hyvä paikka leiriintymiseen asuntovaunulla tai -autolla.
Järven pohjoisranta on suhteellisen syvä ja kalastuspaikkoja löytyy helposti. Rannalla majailee isoja ahvenia jotka ottavat mielellään jigiin ja lippaan. Etäämmällä pintoi muutamana aamuna siikoja mutta niitä ei tuntunut perhot kiinnostavan laisinkaan, lisäksi perhon saaminen järven selälle oli ainakin minun taidollani mahdottomuus.
Aamukalassa kun oltiin, koko perheen voimin, tarttui viininpunaiseen jigiin Artulla sitten ihan hyvin kokoinen ahven. Jälleen pieni säikähdys ensin ja sitten vähän apua kelaamiseen mutta näin poika oli saanut toisen kalansa ja vieläpä todella hienon kokoisen. Kalaa sitten tutkittiin pitkään ja tarkkaan. Ensin kokonaisena ja perkuun jälkeen palasina. Kyllä se on pienelle miehelle kummallinen tuollainen vedenelävä.
Kalastus onnistuu kyllä lapsiperheenä ja lapsen kanssa mutta silloin kyse on erintyyppisestä kalastuksesta kuin mitä kalastaminen aikuisväen kanssa on. Saaliin saaminen on aina mukavaa ja vielä palkitsevampaa se on jos se päivän ison kala tarttuu 4 vuotiaan syöttiin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti