Lauantaiaamusta päätimme kuitenkin että emme lähde Klaukkalaan vaunulle viikonlopunviettoon. Klaukkalassa olisi ollut nimittäin Valkjärvi jossa usein on tullut oltua pilkillä. Oli varasuunnitelman vuoro: Haikkoo Porvoonjoen suistossa.
Auto kohti Haikkoon kartanoa, Honarista paketillinen toukkia ja yksi tasapainopilkki. Varoiksi tuli kotona sidottua muutama perhopilkkikin mutta ne eivät lopulta päätyneet veteen asti, tällä kertaa.
Kartanon pihalta katselimme jäälle, ei näyt kalastajia... Onkohan tämä kuitenkin huono paikka... No, eikun koittamaan... Onhan tuolla joku muukin kalassa mutta aika kaukana ovat, ei tuonne umpihangessa vitti lähtee talsimaan mutta entäs tuossa, siellä näyttää olevan valmiit reiät... Jäälle vaan kohti oletettuja reikiä.
Olihan siinä reiät joo, mutta jäätyneet täysin umpeen. Eikun kairaamaan vaan auki.. Pärskeles että on kovaa jäätä mutta läpi meni. Toukka koukkuun ja pilkkimään. Arttu jäi ensimmäiselle reiälle kun suuntasin seuraavalla "valmispaikalle" katsotaan että olisiko siellä avointa reikää.. Ei ollut, sama vaiva... Kolmannen reiän kohdalla oli käden jo krampissa, pitäisi varmaan teroittaa tuo kaira... Mutta lopulta oli kaikki kolme pilkkiä pyytämässä...
Pientä elämää oli ajoittain mutta ei mitään kiinni... Siirryin itse ensimäiselle reiälle kun Arttu halusi pilkkiä Lissun kanssa. Pystäriä kehtiin... 15 min... ei mitään... Täysin kuollutta... Jos koitais tasurilla... Virittelin tasapainopilkkiin parit toukat ja pilkki kiinni siimaan. Ensin pohjaan, pari kierrosta ylös ja pilkkimään...
Ei mitään... 15 min ... ei edelle.... TÄRPPI... pari kauhaisua hätäiseen ja ... irti... "Mulla oli kuha kiinni!" ... "mitä? nousiko?" ... "Ei, ku oli vaan tärppi, pieni oli mutta kala kuitenkin"... Lissullakin kävi "kiusaamassa" mutta ei ketjuun jäänyt kiinni... Sitten Artulla nappaa... Vähän säikähti poika, veti äkkiä siiman ylös mutta kala oli päästänyt irti... Lopputulos: koukku sormessa kiinni, onneksi ei nahkassa vaan hanskassa. Oli niin syvällä että piti leikata irti, mutta lähti kuitenkin. Takaisin veteen... Samalla minulla syö... Nyt on kiinni... Mutta ei pääsi taas irti eiku on se kiinni mutta taitaa olla aika pieni...
Nostan siimasta määrätietoisesti ja kuhahan se sieltä tulee!!! Kauden ensimmäinen... Pieni mutta kuha kuitenkin... Kiduksesta oli jäänyt tasuriin, oli varmaan tutkinut vähän että mikäs se tämä on kun niin toukalle haisee... Arttu säntää paikalle tutkimaan kalaa... "Laitetaan takas kasvamaan"... Kala avantoon ja sinne se lähtee iloisesti jatkamaan kasvamistaan. Palataan parin kolmen vuoden päästä sitten asiaan.
Etelätuuli oli aika raju ja kun käytössä ei ollut pilkkitelttaa, alkoi vähin erin tuntumaan viimassa aika vilpoiselta. Asiaa ei auttanut se että kalojen vähäinen aktiivisuus loppui kokonaan. Kärvisteltiin...
Vaihdettiin välineitä kokeeksi ja muutamaan otteeseen reikääkin. Ei mitään, täysin kuollutta... Tulihan tässä jo reilu tunti kalasteltua. Kahviakin tekee mieli kun ei termosta tullut mukaan, taidetaan poistua kahville ja jatkaa kalastusta paremmin varuistein tai lämpimämpänä kevät-talven päivänä.
Kausi 2012 on avattu, se on avattu kuhasaaliilla. Pieni kala mutta kuha kuitenkin!
ps. ja tuo ei ollut kiiski, kala oli täysin limaton kun kiisti on kauttaaltaan limainen...
ps2. tarkemman tutkinnan jälkeen on tultu tulokseen että kyseessä on todennäköisemmin kiiski kuin kuha mutta sitten kyse on ennatyskiiskestäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti