Kalastuksen harrastajan vuodessa on omat syklinsä. Kesällä harrastetaan enemmän itse kalastusta ja talvella taas, ainakin minä, olen enemmän kalastusvälineiden rakentelun parissa.
Sunnuntaipäivä on ollut oivallista aikaa paneutua kalastuksen saloihin ensin sitomalla ensikesän ottiperhot ja sitten käydä perheen kanssa vähän kokeilemassa kalaonneaan Tuusulanjärvellä.
Kesän reissun suunta näyttää kohdistuvan käsivarteen ja tämän takia värimaailma on kalastuskohteen suuntainen perhoissa. Muutamien talvi-iltojen googlettamisen tulos on se että minulla on nyt kasassa puolenkymmentä perhomallia joita tulee kesäksi muutaman kymmenen kutakin.
Perusperhoksi valikoitui Europa 12:sta muunnos joka on ainakin nettikeskustelun mukaan kelvannut hyvin isommallekin harjukselle.
Lapin vesiin kehitetystä Kaijakasta myös tein omat muunnelmani, tämäkin perho on käsivarressa todettu toimivaksi. Toivotaan että pääsen itse toteamaan saman tulevana kesänä.
Uppoperhoksi kuulapäitä joista ensimäinen on vähän liitsimäinen pitkällä pyrstöllä oleva larva. Sekoitus useammasta perhosta mutta kuuleman mukaan sillä pitäisi kalaa saada. Peruslarvaa ja pupaa on myös tullut sidottua kesän tarpeisiin.
Kauniin kevätpäivän vietimme Halosenniemen vesillä. Hiljaista oli eikä kalaa tullut. Morriin kävi rannassa yksi pikkukala mutta suuhun asti ei koukkua saanut. Kala jäi veteen ja kalamiehillä meni "munat pataan"
Pari vuotta aiemmin samasta paikasta nousi sentään jokunen kala. Paikalla oli nyt isompikin pilkkijöiden edutus mutta lopputulos oli kaikilla sama: kala ei syö eikä käy pyydykseen.
